WasP-mallin vertailu mastohavaintoihin

AROME-säämallin tuloksia on käytetty syöttötietona WAsP-mallille, jolla on laskettu tuulen nopeudet eri mastoille ottamalla huomioon maaston pienipiirteiset korkeus- ja rosoisuusvaihtelut, sekä tarvittaessa ns. nollatason siirtymä.

Helsingin edustalla olevaan Isosaaren ja Hiittisen saaristossa Vänön saarella oleviin mittauksiin verrattuna menetelmä antaa erittäin hyvät tulokset, mutta yleistäen saaristossa mitattujen ja mallinnettujen tuulten ero vaihtelee paikan mukaan. Ero voi johtua osaksi AROME:ssa käytetystä rosoisuuskartasta. Lisäksi WAsP:n ja mittausten eroa voi aiheuttaa mittareiden sijainti mastossa.

Sisämaassa mitattujen ja mallinnettujen tuulten erot ovat prosentin luokkaa.

Pyhätunturin mittausten perusteella malli yliarvio Lapin tuulia matalalla lähellä tunturin lakea, mutta ylöspäin mentäessä mallin ja mitattujen tuulten välinen ero pienenee.

Taulukossa oikealla on esitetty eri mittauspaikkojen tuulen nopeudet koko tarkastelujakson ajalta, kesällä ja talvella sekä mallilla vastaavalle ajankohdalle lasketut tuulen nopeudet ja mallin ja mittausten välinen ero prosentteina.

Verifioinnin perusteella on ilmeistä, että käyttämällä AROME-mallinnuksella 2,5 x 2,5 neliökilometrin ruutuun tuotettua tuulisuusjakaumaa (suunta ja nopeus), tai siitä tehtyä lib-tiedostoa, syöttötietona WAsP-mallille, saadaan parempi vastaavuus mastoissa tehtyjen tuulimittausten kanssa kuin ns. vanhalla tuuliatlasmenetelmällä, jossa syöttötietona ovat jonkin sääaseman tuulimittaukset.

Kuvassa oikealla on esitetty Isosaaren pystyprofiili eri menetelmillä. Vanhassa menetelmässä käytettiin lähtötietoina Harmajan 15,5 metrin tuulimittauksia ja uudessa menetelmässä AROME:n 80 metrin tuulta Isosaaren hilapisteestä. Uudesta menetelmästä on kaksi pystyprofiilia. Toisessa lib-tiedoston tekoon on käytetty CORINE-karttaa ja toisessa AROME:n omaa rosoisuuskarttaa, joka vastaa tuuliatlaksen uutta menetelmää. Kuvasta nähdään, että uudella menetelmällä ennustetut tuulet ovat lähempänä mitattua kuin vanhalla menetelmällä ennustetut. Ero uuden menetelmän ja mittausten välillä pienenee korkeuden kasvaessa.



Mittaukset, WAsP-tulokset sekä mittausten ja WAsP-tulosten välinen ero (%).



Isosaaren pystyprofiili eri menetelmillä. Vanhassa menetelmässä käytettiin lähtötietoina Harmajan 15,5 metrin tuulimittauksia ja uudessa menetelmässä AROME:n 80 metrin tuulta Isosaaren hilapisteestä. Uudesta menetelmästä on kaksi pystyprofiilia.