Tuulimittausten käyttö Tuuliatlaksen tuottamisessa

Ilmatieteen laitoksella on meteorologisiin tarpeisiin nähden tiheä säähavaintoverkosto. Se ei kuitenkaan ole maantieteellisesti riittävän kattava, eivätkä mittaukset ole riittävän korkealta, jotta niiden avulla voitaisiin tehdä edustava tuulienergiakartasto. Tuuliatlasta varten ei ollut mahdollista pystyttää uusia ilmastollista kartoitusta varten mastoasemia, sillä työn toimitusaika oli alle kaksi vuotta (1.6.2008 - 30.11.2009).

Ilmatieteen laitoksen säähavainnot ovat kuitenkin olleet mukana tuuliatlaksen tuottamisessa numeerista säämallia käytettävän data-assimilaation kautta.

Data-assimilaatio

Data-assimilaatio liittyy laskennallisiin tutkimusmenetelmiin. Se tarkoittaa menetelmää, jolla korjataan mallin sisäisten tilamuuttujien arvoja niillä havaintoarvoilla, jotka on saatu mallin sovittamisen jälkeen. Säämallin alkutila määrätään ilmakehästä tehtyjen havaintojen mukaiseksi data-assimilaation avulla. Data-assimilaatiossa uusi lähtötila saadaan korjaamalla jo aiemmin laskettua, uudella lähtöhetkellä voimassaolevaa ennustetta uusien havaintojen mukaiseksi, minkä jälkeen näin saadusta uudesta lähtötilasta lasketaan uusi ennuste, jota taas korjataan jne.

Suomen tuuliatlasta varten data-assimilaatiota on suoritettu HIRLAM-säänennustusjärjestelmällä kuuden tunnin askeleissa. Tärkeimpiä havaintoja ovat olleet Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella tehdyt radioluotaukset, joista saadaan ilmakehän tuulen, lämpötilan ja kosteuden pystyjakaumat kunkin luotausaseman kohdalla.

Lisäksi Ilmatieteen laitoksen omia sekä WPD Finlandin, Vaisala Oyj:n ja Ålands Vindenergi Adelslag´n mastoissa tehtyjä mittauksia sekä Pyhätunturin laella ja rinteillä yhteistyössä Pyhätunturi OY:n kanssa tehtyjä tuulimittauksia on käytetty tuuliatlaksen tuottamiseen käytetyn menetelmän paikallisen tarkkuuden arvioimiseen.



Ilmatieteen laitoksen kaikki säähavaintoasemat.



Suomen Tuuliatlasta varten data-assimilaatiota on suoritettu HIRLAM-säänennustusjärjestelmällä kuuden tunnin askeleissa.